Normaalista poiketen päivitys näin maanantai iltana!
Viime viikko oli ihan mieletön, meillä oli koulun kanssa luokkaretki Tukholmaan, jossa käytiin visiiteillä erilaisiin sosiaalipalveluihin. Vinhaa vaihtelua!
Suurimman vaikutuksen teki Ruotsin Punaisen ristin vierailu, jossa kerrottiin raadollisesti mutta innostavasti mitä työskentely kriisi- ja sota-alueilla on. Olisin heti voinut pakata kassit lähteä matkaan! No en ehkä nyt ihan heti, mutta laittoi miettimään voisiko moinen vaihtoehto olla harkittavissa omalla kohdalla jossain kohtaa tulevaa. En vielä olisi ammatillisesti niin vahva, että kykenisin todistamaan kidutuksia ja kuolemia kentällä, mistä punaisella ristillä kerrottiin. Hienoa työtä, laittoi aika nöyräksi kun kuunteli kokemuksia tekijöiden suusta. Mietin, että jo jos nyt sosiaalityössä antaa itsestään aika paljonkin, niin se jollain tasolla saattaisi syödä omaa henkistä kapitaalia katastrofialueilla... Kiehtovaa. Olisi aivan mahtavaa päästä harjoitteluun moiseen paikkaan, niin näkisi miten niin massiivinen organisaatio toimii maailmalla.
Koko reissu oli kovinkin onnistunut joka kantilta! Saavuin kotiin perjantai iltana, ja lauantaina oli sellainen katukilpailu jota olen ollut mukana järkkäämässä, aivan mieletön kokemus! Olin yhdellä rastilla esiintymässä satumaisena tarinankertojana, yleisönä oli noin päälle parisataa innokasta kilpailijaa. Mietin etten olisi lähtenyt moiseen suomessa, teinimäisesti olisin varmaan ajatellut leimautuvani larppaajaksi. Vaikka eihän siinäkään mitään vikaa varmasti olisi, antaa kaikkien kukkien kukkia ja silleen! Mulla oli pitkät punaiset hiukset josta tuli erityisen femme fatale olo. Aika kiva roolileikki, ja kun kisat oli ohi, lähdettiin pitkän kaavan mukaan juhlistamaan kovan rutistuksen päättymistä göteborgin yöhön, tekotukka päässä tottakai!
Mä kävin ekaa kertaa meidän talonyhtiön saunassa tänään. Sitä ei kuulemman käytä kukaan, joten sinne voi mennä ihan mielensä mukaan. Suomalainen kiuaskin! Ihan multihieno hetki, kun hiljaista ja lämmintä, pyykit pestynä ja rauhallinen toipuminen edellisen viikon sosiaalisesta ähkystä.
Ja pelon häivähdyksen oloisena sekä saunan herkistämänä mun mielen valtasi kysymys siitä, että mitäs jos mä en olisikaan ikinä tullut tänne Ruotsiin, koska musta tuntuu niin hyvältä nyt.
Puss & Kram,
Paula
Viime viikko oli ihan mieletön, meillä oli koulun kanssa luokkaretki Tukholmaan, jossa käytiin visiiteillä erilaisiin sosiaalipalveluihin. Vinhaa vaihtelua!
Suurimman vaikutuksen teki Ruotsin Punaisen ristin vierailu, jossa kerrottiin raadollisesti mutta innostavasti mitä työskentely kriisi- ja sota-alueilla on. Olisin heti voinut pakata kassit lähteä matkaan! No en ehkä nyt ihan heti, mutta laittoi miettimään voisiko moinen vaihtoehto olla harkittavissa omalla kohdalla jossain kohtaa tulevaa. En vielä olisi ammatillisesti niin vahva, että kykenisin todistamaan kidutuksia ja kuolemia kentällä, mistä punaisella ristillä kerrottiin. Hienoa työtä, laittoi aika nöyräksi kun kuunteli kokemuksia tekijöiden suusta. Mietin, että jo jos nyt sosiaalityössä antaa itsestään aika paljonkin, niin se jollain tasolla saattaisi syödä omaa henkistä kapitaalia katastrofialueilla... Kiehtovaa. Olisi aivan mahtavaa päästä harjoitteluun moiseen paikkaan, niin näkisi miten niin massiivinen organisaatio toimii maailmalla.
Koko reissu oli kovinkin onnistunut joka kantilta! Saavuin kotiin perjantai iltana, ja lauantaina oli sellainen katukilpailu jota olen ollut mukana järkkäämässä, aivan mieletön kokemus! Olin yhdellä rastilla esiintymässä satumaisena tarinankertojana, yleisönä oli noin päälle parisataa innokasta kilpailijaa. Mietin etten olisi lähtenyt moiseen suomessa, teinimäisesti olisin varmaan ajatellut leimautuvani larppaajaksi. Vaikka eihän siinäkään mitään vikaa varmasti olisi, antaa kaikkien kukkien kukkia ja silleen! Mulla oli pitkät punaiset hiukset josta tuli erityisen femme fatale olo. Aika kiva roolileikki, ja kun kisat oli ohi, lähdettiin pitkän kaavan mukaan juhlistamaan kovan rutistuksen päättymistä göteborgin yöhön, tekotukka päässä tottakai!
Mä kävin ekaa kertaa meidän talonyhtiön saunassa tänään. Sitä ei kuulemman käytä kukaan, joten sinne voi mennä ihan mielensä mukaan. Suomalainen kiuaskin! Ihan multihieno hetki, kun hiljaista ja lämmintä, pyykit pestynä ja rauhallinen toipuminen edellisen viikon sosiaalisesta ähkystä.
Ja pelon häivähdyksen oloisena sekä saunan herkistämänä mun mielen valtasi kysymys siitä, että mitäs jos mä en olisikaan ikinä tullut tänne Ruotsiin, koska musta tuntuu niin hyvältä nyt.
Puss & Kram,
Paula
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti